Päiväkotilainen täyttää huomenna 5-vuotta ja koska he ovat toisessa kodissaan, niin me päätimme juhlia niitä hieman etukäteen. Ajatuksena oli juhlia niitä alkuviikosta, mutta maanantana kun päästiin kotiin sohvaostoksilta, päiväkotilainen alkoi oksentamaan. Maanantain ja tiistain välinen yö menikin tyttöä hoitaessa ja aamulla mies ja koululainen lompsivat päivän puuhiinsa meidän jäädessä sohvalle telkkarin ääreen. Onneksi oksennustauti oli tytön kohdalta illan ja yön aikana ohi ja tiistaipäivä meni lähinnä palautuessa. Siispä päätimme, että keskiviikkona yllätämme tytön!
Keskiviikkona päivällisen jälkeen päiväkotilainen meni tyttöjen huoneeseen ja koululainen jäi tekemään läksyjä ruokapöytään. Koululainen tiesi meidän suunnitelmat etukäteen, mutta oli puhunut juhlista jo pariin otteeseen vihjaillen sekä ihan ääneen sanoen, että en enää uskaltanut päästää tyttöä synttärisankarin kanssa samaan huoneeseen sillä aikaa, kun laitoin pöytää koreaksi.
Sain synttäritytön pukemaan juhlivaatteet päälleen, kun pyysin ja sanoin, että isi tulee ottamaan hänestä muutaman kuvan. Kuvaussession jälkeen sytytin kakkuun kynttilät ja pyysimme neidon paikalle...
Yllätys oli melkoinen! Neito oli silmät suurina paikalla kun aloimme laulaa hänelle, eikä oikein tiennyt mitä sitten pitää tehdä kun laulu loppui. Kynttilätkään ei meinannut alkuun sammua, mutta viimeisen kynttilän sammuessa syttyi neidon päähän lamppu: nämä ovat minun synttärit!!
Paketeista kuoriutui Frozen - Huurteinen seikkailu - elokuvan oheistuotteita. Tytöt ovat kovasti pitäneet elokuvasta ja laulaneet niitä lauluja monesti sekä tykänneet katsoa elokuvan monen monta kertaa. Me aikuisetkin tykkäämme siitä!
Paketeista tuli palapelikirja, missä oli 5 Frozen aiheista palapeliä, sekä toinen Frozen kirja, missä oli elokuvasta kaikki tutut hahmot ja heille leikkialustat. Hetken leikittyään uusilla lahjoilla siirryttiin pöytään. Syömisen jälkeen jatkui taas leikit. Hetken päästä olikin jo iltapalan aika ja juhlivaatteet asetettiin näin hienosti lattialle.
Neito itse tykkäsi yllätysjuhlista kovasti. Hänelle ei oltu ikinä järjestetty yllätyssynttäreitä ja oli siitä kovasti mielissään ja hiukan ihmeissään, että onko olemassa tällaisia juhlia. Hän ihmetteli myös sitä, että miten kaikki tämä järjestettiin ilman, että hän huomasi mitään. Voi pientä ihmistä... Viikon päästä sunnuntaina onkin sitten kaverisynttärit eli vielä tässä saa hiukan juhlia. Kun tytöt olivat nukkumassa, puhuimme tästä mieheni kanssa. Huomasin jo pöydässä, kuinka T ei oikein saanut sanottua mitään ja hymyili vaan. Hän oli onnellinen.
Siitä, että kaikki asiat olivat kivoja ja kaikkea oli riittävästi.
Siitä, että pieni neito nautti ja tykkäsi kovasti.
Siitä, kuinka pienellä vaivalla saa näin suuren asian aikaan, suuren yllätyksen.
Siitä, että kuinka neito itse piti siitä, että juhlat olivat erilaiset, mihin hän on tottunut. Vaikka varmasti kaikki synttärijuhlat on lapselle kivat, mutta nämä yllätysmomentin vuoksi siinä tilanteessa äärimmäisen kivat.
Siitä, että olimme kaikki yhdessä, meidän perhe.
Siitä, että arkenakin voi olla ja usein onkin aihetta juhlaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti