Kotimatka.
Eilen ajeltiin Espoosta kotiin. Päällimmäisenä mieleen jäi miehen isän hento kuiskaus ja kiitos lahjasta, itsetehdystä sellaisesta. Tein tänä vuonna suvun lahjat melkein kokonaan itse. Ajateltiin, että näin se on mukavampaa ja enemmän henkilökohtaista. Tajusin myös, että vaikka vielä aattona paketoin aamulla viimeiset pahvilaatikot, on niiden sisältö rakkaudella tehty. Sillä samalla rakkaudella, miten minusta ja meistä on huolta pidetty ja pidetään.
Vain kerran jouduin stressin valtaan, mutta sen laukaisi arkkiviholliseni: pakkaaminen. Reissuunlähdön pakkaaminen. Ja silloin ei kuulkaas tuntunut mikään hyvältä!
Lahjat on siis tehty! Ja kyllä, suunnittelin jo ensi vuoden lahjoja, joskin ajattelin aloittaa jo lokakuussa ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti