Hellurei, se on perjantai taas!
Tässä on jotenkin niin paljon projekteja, mitä ollaan aloitettu, että haluaisin jo kovasti jakaa niitä teidän kanssa, mutta koska ne ovat KESKENERÄISIÄ, niin en oikein vielä malta. Silti pikaisesti katsottuna näen: saunassa tyttöjen huoneeseen tuolit ja pöytä, osittain hiottu ja maalattu. Siellä kuivuu virkattu lehtikori sokeroituna (odottaa kuivumista sekä vähän lisää sokeria että uudet kahvat). Edessäni on virkattu tyyny, mikä odottaa sisälleen toista tyynyä, jonka kangas on jo valittuna ja takanani on sivupöytä, mihin ompelin harmaasta/hopeasta taftista verhot, että kirjat eivät sieltä loista väreillään, mutta josta toisesta verhosta uupuu pitsi. Kaikki projektit ovat tervetulleita ja ihania! En malta odottaa tätä odotusaikaa, kun aina on joku asia, mikä pitää hoitaa ennen kuin voi tehdä seuraavan jutun ja sitä rataa. Oravanpyörä. Mutta tässä tämän vuoden puolella, sen lupaan!
Tänään ajattelin Muumeja. Noita valkoisia, pyyleviä, hieman yksinkertaisia, silti jokainen tarpeellisia toisilleen. Kyllä, ne ovat satuhahmoja. Mutta mikä satu toimisi ilman satuun kirjoitettuja muita hahmoja? Ei Lumikki olisi Lumikki, jos hänellä olisi vain kuusi tai kolme kääpiöä ystävinään. Mitä Aku olisi ilman Hannua? Kuka sitten alati muistuttaisi hänelle, että hän (Aku) on maailman huono-onnisin ankka. Niinpä. Jokaista tarvitaan. Ajattelin kuitenkin tänään muumeja. Taas. Jälleen. Olen ottanut tavakseni katsoa tori.fi:stä onko kukaan luopumassa muumimukeistaan kohtuuhinnalla. Nyt on onnistanut kolmesti.
Olen täysin rakastunut tähän muumi Perhe-mukiin. Se on kolmivärinen: keltainen, punainen ja sininen ja siinä on tutuista muumeista viisi eri hahmoa. Koska olen keräilijä (äitini tytär!), niin minulla on tällainen yksi käyttämätön tarrallinen varastoissani, mutta haaveilin pitkään tällaisesta toisesta käyttömukista. Jokunen aika sitten onni potkaisi ja sain ostettua torista tämän kohtuuhintaan. Pari viikkoa sitten eräskin myi samanlaista perhe-mukia Etelä-Pohjanmaalla, mutta kaupat jäivät muiden kiinnostuneiden vuoksi. Myyjä otti yhteyttä eilen, että yksi perhe on myymättä ja minähän olin kiinnostunut. Muki on maksettu ja viety tänään postiin. Lisäksi kolmas tällainen on saapumassa tiistaina! Olenko hullu? Vähän.
Muumimukit ovat suomalaisia, Tove Slotten suunnittelemia keramiikkamukeja. Kuvat ovat Tove ja Lars Janssonin piirtämiä alkuperäisiä muumihahmoja, minkä vuoksi esimerkiksi muumi lastenohjelmassa esiintyvät Noita sekä Niisku (Niiskuneidin veli) eivät ikinä pääse koristamaan mukeja. Muumimukeja on olemassa noin 50 erilaista ja ne ovat Kaj Franckin Teema-sarjan mukeihin kuvitettuja. Miksi kaikki tämä on minulle tärkeää? Koska Arabia on on suomalainen yritys. Arabia tuottaa suomalaista muotoilua. Mikä voisi olla tärkeämpää, kuin suomalainen. Lisäksi ne ovat kauniita. Muumit. Suomalaiset. Ja kyllä, joku asiaan perehtynyt voisi nyt alkaa osoittamaan sormella siihen, että Arabia ulkoisti muumimukien tuotannon osittain Thaimaahan, mutta minä en siitä piittaa. Onnellisena omistan meillä kotona käytössä olleita alkuperäisiä 1990-luvun muumimukeja, jotka ajoivat kahvimukin virkaa lapsuuden arjessa ja juhlassa.
Minusta muumimukien keräily on saavuttanut melkoiset mittasuhteet. Niistä pyydetään ja saatetaan maksaa korkeita summia, jotkut eivät tiedä niiden arvosta mitään ja myyvät pilkkahintaan. Kaupasta ostettuna mukit maksavat 10-30€, riippuen kuinka paljon ko.mukia on valmistettu. Minulle tärkeää on, että mukit ovat käyttöesineitä. Ellei muki ole ns.erikoismuki, niin en maksa siitä enempää kuin 15€ ja sekin on jo ylärajoilla. Mieheni kysyi joskus, että loppuuko tämä keräily mihinkään? Onko olemassa päätepysäkkiä, että kun mukeja on vaikka sata, niin sitten piisaa. Naurahdin. Ajattelin äitiäni, joka on keräilijöistä parhain. Ei, ei se lopu. Aina tulee uutta. Aina tulee uusia ihmisiä elämään, joille haluaa keräillä (mm.omat tytöt, kummityttö, mieheni...) Jossain postauksessa kerroinkin, että aloimme keräämään tytöille kapioiksi muumimukeja. Vievät sitten pois muuttaessaan ensimmäiseen omaan kotiinsa astioita mukanaan. Samoja mukeja, joista he saavat täällä juoda. Heillä on jo suosikkinsa :)
Miksi sitten olen lähiaikoina ostanut kolme perhemukia? Koska ne ovat niin kauniita. Muotoilu on käteensopivaa, värit ovat kirkkaat ja kuvat selkeät. Niistä välittyy ilo. Mamma ja pappa hymyilevät niin että silmäkulmien naururypyt näkyvät. Perässä tulee kuperkeikkaa heittävä muumipeikko ja viimeisenä tanssiva niiskuneiti. Kaikkien arjen surujen ja ilojen keskellä, haluaisin ajatella, että meidän uusiperhe olisi yhtä onnellinen. Ja onhan se.
Ja pitäähän kaikilla perheenjäsenillä olla oma perhemukinsa.
