Pahoittelut heti alkuun siitä, että postauksia on tullut tänä vuonna hurjan vähän. Syynä siihen oli tammikuussa vaihtunut työvuorokierto, mikä johti omalla kohdallani siihen, että viitenä päivänä viikossa minulla oli neljä eri työvuoroa. Alkoi univaikeudet. Ja univaikeuksista johtuneet selkäkivut. En mitenkään päässyt rytmiin, kun öisin heräilin jokaisessa käännöksessä miettimään, koska kello soi ja heräänkö oikeaan aikaan. Samaan aikaan töissä myllersi remontin aiheuttamat muutokset ja niistä kärsi sekä aikuiset että lapset. Yritettiin montaa eri tapaa. kunnes oli vaan itkuisin silmin todettava, että ei enää yhtään muutosta. Mennään tällä nyt siihen saakka, kunnes remontti saadaan oikeasti loppuun, talviloman jälkeen.
Sitten tämä viikko onkin mennyt sohvalla! Maanantaina kävelimme töihin ja sanoinkin miehelleni, että jotenkin ihan tosi uupunut olo tästä parin korttelin kävelystä. Töissä aloin yskiä hillittömästi sellaista keuhkoista kaikuvaa yskää, joka sykki päähän hirveää kipua. Meitä lähti kolme naista peräkanaa työterveyteen. Jäin alkuviikoksi kotiin, kunnes nousi kuume. Ei mikään paha, mutta sen verran, että keskiviikkona en pystynyt menemään töihin. Olo oli muutenkin kurja ja väsynyt, päätä särki edelleen. Lääkäri totesi keskiviikkona poskiontelotulehduksen näin niin kuin flunssan jälkitautina. (Huom! poskiontelot katsottiin myös maanantaina eikä niistä silloin löytynyt mitään.) Loppuviikko sohvalla, ulkonaliikkumiskielto sekä en saanut olla kontaktissa ihmisten kanssa, koska olin juuri se, joka nyt tartuttaa tätä muihin. Eilinen oli vielä todella huono päivä, tänään on ollut helpompi. Otin rohkeasti aamulla pelkän antibiootin ja katsotaan mihin asti se riittää. Tavoitteena päästä maanantaina takaisin töihin, sillä voin kertoa, että tämä sohvalla makoilu on ihan typerää, mitään ei jaksa tehdä eikä mikään maistu, telkkarista ei kertakaikkiaan tule mitään katsomisen arvoista ja maailman eniten harmittaa, kun mies tuli illalla lasten kanssa kotiin, hoiti niiden iltapuuhat ja lähti taas aamulla töihin. Kun ei voinut auttaa.
No, tänään teen vihdoin niitä asioita mitä olen viikolla miettinyt: pelattiin jokunen viikko sitten tyttöjen kanssa joka ilta lautapelejä ja aion tehdä postauksen niistä. Samoin kuin olohuone on saanut uudet verhot ja keväisemmän ilmeen, aion raivata täällä vähän, niin että saan kunnollisia kuvia (missä ei näy satoja nenäliinoja, peittoja, tyynyjä tai likaisia astioita rahilla...) ja lisäksi aion ehtiä askarrella muutaman ystävänpäiväkortin. Niistä postaus ensi viikolla! Tänä vuonna aloin tekemään tukun erilaisia kortteja, koska onhan ne vaan niin söpöjä lähes kaikki, mitä Pinterestistä on nähnyt, joten tänä vuonna en tyydy pelkästään yhteen!
Elämä alkaa siis vihdoin voittaa! Töissä on saatu työvuorokierto kuntoon ja minä nukun taas yöni. Nyt kun näyttäisi siltä, että tämä flunssa on pian selätetty, niin on se vaan ihanaa päästä näkemään töihin lapsia ja aikuisia, onhan niitä ollutkin jo ihan hurjan kova ikävä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti