Yllätys.
Joululoma alkoi, jippii! Pikkuisen oli aamusta alkaen (liekö syynä vähäiset yöunet) sellainen tärinä päällä ja lähes laskin tunteja, että koska pääsee kotiin.. Tänne vihdoin saavuttuani postiluukusta oli kolahtanut kirjekuori.
En tunnistanut käsialaa ja mysteeriksi tämän teki vielä kuoren takana oleva teksti: Valoisalle ja ihanalle arjen kauniille naiselle. Katsoin jopa postileiman: Jyväskylä. Äh, avattava oli. (Ihan kuin olisi muka ollut jotain muuta vaihtoehtoa.)
Sisältä paljastui kortti ja pikku myy heijastin. Lisänä kirjoitus, että tämä oli se joku aika sitten lupaamani yllätyslahja kaikille, jotka tykkäsivät facebook statuksestani. Voi S!!! ❤❤❤
S oli puoli vuotta työkaverini. Uusi ja innokas, hyväntahtoinen ja herkkä sekä täynnä tarmoa ja uusia ideoita. Minä, asennevammainen uutta kohtaan, kun olimme juuri saaneet työtiimi-palettimme kuntoon ja toimivaksi, vastaanottamassa tätä herkkää ja ihanaa ihmistä. Tunnustan, olen helppo lähestyä, mutta äärimmäisen huono lämpeämään uusille ihmisille. Olen kuin puulämmitteinen kiuas jonka lämmittämiseen menee aikaa, mutta joka lämmetessään on sitten pojat lämmin. Näin kävi nytkin. Edellisen työtiimin hajottua äkillisestu en ollut yhtään valmis ottamaan ketään vastaan. Olin ylpeä ja välillä ilkeä. Ehkä myös ylimielinen. S sai niskaan kaiken sen. En sano kiusanneeni, mutta en ottanut joukkoon.
Ajan myötä lämpesin. Aloin ymmärtämään häntä. Näkemään kaiken sen, mikä hän ihmisenä on ja oli, ja miten erityisesti lapset häneen suhtautuivat. Viimeisinä viikkoina olin surullinen, että hän lähtisi uuteen seikkailuun. Jäin pitämään vähän yhteyttä, ihan vaan facebookin avulla.
Mutta S. Tiedät kyllä kuka olet. Anteeksi siitä kaikesta kamalasta, minkä sain sut tuntemaan. Olin tyhmä ja lapsellinen ja totisesti ymmärtänyt asian ja nähnyt valon pimeässä. En aio enää koskaan olla niin kylmä ja kova. Kiitos yllätyksestä. Ihan paras!!!! Todellakin osui ja upposi tähän osoitteeseen.
Ihanaa ja rauhallista Joulua S
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti