Feels like Monday!
Tiistai, eikö? Tuntuu maanantailta. Sataa. Heräsin yöllä ja nukuin huonosti. Sataa vieläkin. Tytöt istuu 20 minuuttia lattialla, kun eivät jaksa pukea. Mies ei hoputa niitä juurikaan. Sataa. Nousen ylös sängystä ja alan hoputtaa kaikkia. Syön karjalanpiirakan ja yritän samalla heittää vaatteita niskaan. Hoputan miehen ja nuoremman päiväkotiin. Sanoinko, että ulkona sataa? Koululainen istuu ruokapöydässä toiset 20 minuuttia. Sen jälkeen vessassa. Koulu alkaa 8.15 ja me päästään vihdoin lähtemään kellon ollessa yli tasan. Koululla ollaan 8.20 jolloin tyttö juoksee pihalta sisälle. Sataa. Mua harmittaa.
"When I get sad, I stop being sad and be awesome instead." True story.
Käsi ylös,joka tietää mistä sarjasta kyseinen lainaus on? Jep. How I Met Your Mother. Luin eilen yhtä seuraamani blogia, jossa kerrottiin ihmisestä, joka löytää valittamisen aihetta kaikesta. Suomi on niin sitä ja Suomi on niin tätä. Tiedät varmasti ihmisen ympäriltäsi, joka on taipuvainen samaan. Enemmän tai vähemmän. Aiheesta saa valittaa, mutta vain jos siihen on kaksi syytä.
Yksi: jos siihen on todella aihetta. Jos olet oikeasti kohdannut vääryyttä.
SHAKE IT OFF! Oot vahvempi kuitenkin.
Toinen syy: kun aiot tehdä jotain asialle.
Valita niin paljon kuin haluat, mutta jos et aio oikeasti korjata asioita,
niin miksi edes vaivaudut.
Ei kukaan jaksa kuunnella.
Should´ve, could´ve, would´ve.
Näin minä sitten tein. Älä huoli, minäkin joskus valitan ihan ilman syytä ja täysi ilman kykyä nähdä ratkaisuja mihinkään, ravistamatta valitusta ja aihetta pois. Koska minäkin olen ihminen. Mutta tänään käänsin suuntaa. Lähdin koululta kävelemään hieman pitempää polkua kotiin. Eri reittiä.
Kumpparit jalassa ja sateenvarjo kädessä.
Eikä se sade enää tuntunut pahalta.
"Here's the mini-cherry on top of the regular cherry
on top of the sundae of awesomeness that is my life."
