Itse en ole varsinaisesti mikään joulutorttujen ystävä, mutta näin lehdessä vähän erilaisen ohjeen tehdä näitä jouluisia ja perinteisiä herkkuja! Tässä, olkaa hyvät!
Ensin kaulin ihan normaalin kaupasta ostetun voitaikina levyn n.1-2mm paksuiseksi. (Kuvassa oleva on jo muutamaan otteeseen kaulittu versio, mutta ne eivät enää uunissa kohonneet...) Painoin siihen muotilla ukkoja (mitkä tahansa muotit käy, kunhan ne eivät ole pieniä, koska nämä kutistuivat), jotka voitelin kananmunalla ja uuniin 200 astetta ja n.10min. Tarkkaile paistoaikaa!
Uunista tultuaan jäähdyttelin pullukkapoikia. Kuvissa ei varsinaisesti näy, mutta ne kohosivat n.1cm paksuiseksi, jotkut tasaisesti ja jotkut taas ei. Tähän ehkä vaikutti pienten käsien määrä, jotka kaulitsivat taikinaa molemmat eri suunnista. Muistakaa olla tarkkoja taikinan paksuudesta siis, jos näistä haluaa oikein kauniita ja tasaisia!
Valmis pullukkapoika halkaistaan kylmänä kahtia ja väliin laitetaan maun mukaan hilloa. Meillä tytöt valitsivat omena-kanelia ja aikuiset perinteisempää luumuhilloa. Taitaa muuten oikeasti olla marmeladia tuo meidän hillo, mutta sovitaan näin meidän kesken, että tämä on hilloa. Tai kuten eteläpohjanmaalla sanotaan: HILLUA!
Halutessaan ja näyttävyyttä tavoitellessaan tekijä voi laittaa hillon lisäksi myös jonkin sortin rahkaa pullukkapojan väliin, joka tuo korkeutta ja ehkä myös erilaista makua. Lisäksi tomusokerin käyttö on tässä vapaaehtoista, meillä ei sitä ollut kaapissa niin ei sitä sitten erikseen lähdetty hakemaan.
Kannattaa kokeilla! Hauskaa vaihtelua joulupöytiin sekä itse tykkäsin, kun hilloa oli vain ohut kerros ja pullukkapoika oli pieni suupala!
Pullukkapoikien - tai muiden muottien muotoisia ja - tuoksuisia iltoja vaan teillekin. Ajatella, nyt on jo 10.päivä joulukuuta, pian on jouluaatto, jota ainakin minä odotan ihan oikeasti kovastikin!
